Säännöllinen kestävyysliikunta, kuten vaikkapa kävely tai pyöräily, parantaa sydämen ja koko verenkiertoelimistön kuntoa. Liikunnalla on hyviä monia hyötyjä sydämen terveyden kannalta. Nämä vaikutukset eivät kuitenkaan ole pelkästään fyysisiä, sillä liikunta vaikuttaa myös mielialaan ja stressiin. Stressi taas vaikuttaa sydämeen ja voi aiheuttaa jopa rytmihäiriöitä. Liikunnan vaikutus sydämen terveyteen on siis hyvin suuri. Sydämen terveyden lisäksi liikunta on terveellistä muillekin elimille ja koko keholle. Siksi jonkinlaisen liikunnan pitäisi kuulua jokaisen arkirutiinin. Sydänongelmista kärsivien on kuitenkin keskusteltava ensin lääkärinsä kanssa siitä, millainen liikunta heille sopii ja kuinka paljon he voivat liikkua.
Liikunnan vaikutus sydämeen näkyy esimerkiksi siinä, että leposyke pienenee ja iskutilavuus suurenee. Näin vahvistunut sydän pääsee entistä vähemmällä työllä. Se taas ehkäisee sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksia.
Säännöllinen liikunta laskee leposykettä, joka on hyvä asia. Leposykkeen lasku on merkki siitä, että sydämen iskutilavuus on kasvanut. Se tarkoittaa, että sydän pystyy pumppaamaan joka sysäyksellä enemmän verta. Liikunta vahvistaa sydäntä, joka auttaa sitä selviämään vähemmällä työkuormalla.
Etenkin raskaiden lajien suhteen kannattaa kuitenkin lähteä liikkeelle varovasti. Kova ponnistelu voi aiheuttaa suonensisäisen ahtauman repeämän ja veritulpan sydämeen. Siksi oma terveys kannattaa tutkituttaa ennen liikuntaharrastuksen aloittamista, jos ei ole liikkunut pitkään aikaan aktiivisesti. Sepelvaltimotaudin mahdollisuus on hyvä sulkea pois ennen yhtäkkistä urheiluharrastuksen aloittamista.
Säännöllinen liikunta pienentää hyvin paljon sepelvaltimotaudin riskiä. Sepelvaltimotauti johtuu sydämen valtimoiden ahtautumisesta. Se voi ilmetä rintakipuna, sydäninfarktina tai jopa äkillisenä kuolemana. Tautiin sairastumisen riskiä vähentävän liikunnan ei myöskään tarvitse olla raskasta liikuntaa, kuten kuntosaliharjoittelua. Jo pelkkä vähintään 5 kilometrin viikoittainen kävely vähentää riskiä huomattavasti.
Hyvin vaarallinen sepelvaltimotauti on jopa suomalaisten kansallissairaus. Riski sairastua tautiin kasvaa iän myötä, mutta myös nuoret voivat kärsiä siitä. Juuri liikunnan vähyys ja muut huonot elintavat ovat yleisiä syitä tälle sairaudelle. Hyvä asia siinä on kuitenkin se, että omiin elintapoihin ja sairastumisriskiin voi vaikuttaa paljon. Tämä tauti voi iskeä yhtä hyvin niin miehiin kuin naisiinkin.
Moni saattaa kuvitella, että naisen sydän on yleisesti terveempi kuin miehen sydän. Sepelvaltimotautia ilmenee kuitenkin molemmilla yhtä paljon. Naisilla tauti kuitenkin ilmenee keskimäärin vasta noin 10 vuotta myöhemmin. Sen vuoksi moni voi kuvitella turhaan olevansa terve ja vähätellä oireitaan. Liikunnan vaikutus sydämeen on tässä asiassa hyvin suuri. Sillä voi ennaltaehkäistä sairautta ja jopa estää sen kokonaan. Liikunnan lisäksi on muistettava myös terveelliset elämäntavat.
Kestävyysliikunta on parhaimpia vaihtoehtoja sydämestään huolestuneille. Kestävyysliikuntaa on esimerkiksi reipas kävely, juoksu, pyöräily, pallopelit, hiihto ja uinti. Liikunnan pitäisi nostaa sykettä ja saada pieni hiki pintaan. Sydänsairauksista kärsivien pitäisi kuitenkin totella lääkärin ohjeita urheilulajien suhteen. Kaikki lajit eivät välttämättä sovi sydänpotilaille ja siksi asiaa kannattaa kysyä lääkäriltä ennen harrastuksen aloittamista.