Kun syksy tulee ja päivät lyhenevät, moni alkaa miettiä vitamiineja ja muita ravintolisiä. Kaupan ja apteekin hyllyt ovat täynnä purkkeja, ja valinta voi tuntua vaikealta. Mitä ravintolisistä oikeastaan kannattaa tietää, ja miten ne liittyvät sydämen hyvinvointiin? Tässä kirjoituksessa käydään läpi perusasiat ilman lupauksia ihmeistä.
Ruoka ensin, purkit tarvittaessa
Monipuolinen ruokavalio on sydämen hyvinvoinnin perusta. Kasvikset, hedelmät, marjat, täysjyvävilja, palkokasvit, kala ja pehmeät rasvat tuovat elimistölle vitamiineja, kivennäisaineita, kuitua ja muita hyödyllisiä aineita yhtä aikaa. Ravintolisä ei korvaa terveellistä ruokaa, eikä mikään purkki kumoa epäterveellisten elintapojen vaikutuksia.
Ravintolisistä voi silti olla hyötyä tilanteissa, joissa ruoasta ei saa riittävästi jotakin ravintoainetta. Näin voi käydä esimerkiksi tiukan erityisruokavalion, tiettyjen sairauksien tai lääkitysten yhteydessä. Tarve on aina yksilöllinen.
On myös hyvä muistaa, että ravintolisien markkinoinnissa luvataan joskus enemmän kuin tutkimustieto tukee. Jos tuote lupaa nopeita tai ihmeellisiä tuloksia, siihen kannattaa suhtautua varauksella. Luotettava tieto löytyy esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisilta ja viranomaisten ravitsemussuosituksista. Ne auttavat hahmottamaan, mitä oma ruokavalio jo sisältää ja mitä siitä mahdollisesti puuttuu.
D-vitamiini ja pimeä vuodenaika
Elimistö muodostaa D-vitamiinia ihossa auringonvalon vaikutuksesta. Suomessa aurinko on syksystä kevääseen niin matalalla, ettei ihoon juuri muodostu D-vitamiinia. Siksi D-vitamiinin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti talvikuukausina.
D-vitamiinia saa ruoasta esimerkiksi kalasta, vitaminoiduista maitotuotteista ja kasvijuomista sekä levitteistä. Tarvitaanko lisäksi ravintolisää, riippuu ruokavaliosta, iästä ja elämäntilanteesta. Valikoimaa voi selata D-vitamiinien kategoriassa, mutta sopivasta annoksesta kannattaa kysyä apteekista tai lääkäriltä. Rasvaliukoisia vitamiineja voi saada myös liikaa, joten suurempi ei ole aina parempi. Pysy siis suositelluissa annoksissa.
Omega-3 ja kalan syöminen
Omega-3-rasvahapot ovat pehmeitä rasvoja, joita saa erityisesti rasvaisesta kalasta. Monelle kala on helppo tapa saada niitä osana normaalia ruokavaliota. Kalan lisäksi pehmeitä rasvoja saa esimerkiksi rypsiöljystä, pähkinöistä ja siemenistä. Lue lisää aiheesta kirjoituksestamme terveellisistä rasvoista.
Jos et syö kalaa, voit keskustella terveydenhuollon kanssa siitä, olisiko ravintolisästä sinulle hyötyä. Kalaöljyvalmisteita on monenlaisia, ja niiden käyttö kannattaa suhteuttaa omaan ruokavalioon.
Näin valitset ja käytät ravintolisiä
Kun harkitset ravintolisää, nämä vinkit auttavat:
- Mieti, miksi tarvitset sitä. Valitse tuote tarpeen mukaan, älä mainoslauseen perusteella.
- Lue pakkausmerkinnät. Tarkista vitamiinien ja kivennäisaineiden määrät ja vertaa niitä suositeltuun päivittäiseen saantiin.
- Vältä päällekkäisyyksiä. Jos käytät monivitamiinia ja lisäksi erillisiä valmisteita, sama ravintoaine voi tulla monesta lähteestä.
- Huomioi lääkkeet. Osa ravintolisistä voi vaikuttaa lääkkeiden tehoon. Esimerkiksi K-vitamiini voi vaikuttaa veren hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden toimintaan.
- Kysy neuvoa. Farmaseutti tai lääkäri osaa kertoa, sopiiko valmiste sinulle.
Jos sinulla on sydänsairaus, verenpainetauti tai säännöllinen lääkitys, keskustele aina ennen uusien ravintolisien aloittamista lääkärin tai farmaseutin kanssa. Ravintolisät eivät ole lääkkeitä, eikä niillä hoideta sairauksia. Säilytä valmisteet pakkauksen ohjeen mukaan ja lasten ulottumattomissa.
Sydämen kannalta tärkeintä on lopulta arjen kokonaisuus: monipuolinen ruoka, säännöllinen liikunta, riittävä uni, tupakoimattomuus ja kohtuus alkoholin kanssa. Ravintolisä voi olla pieni osa tätä kokonaisuutta, kun sille on todellinen tarve.
